| Chapter 77 |
1
| Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Aasafin virsi. |
2
| Minä korotan ääneni Jumalan puoleen ja huudan; minä korotan ääneni Jumalan puoleen, että hän minua kuulisi. |
3
| Ahdistukseni aikana minä etsin Herraa; minun käteni on yöllä ojennettuna eikä väsy; minun sieluni ei lohdutuksesta huoli. |
4
| Minä muistan Jumalaa ja huokaan; minä tutkistelen, ja minun henkeni nääntyy. Sela. |
5
| Sinä pidät minun silmäni valveilla; minä olen niin levoton, etten voi puhua. |
6
| Minä ajattelen muinaisia päiviä, ammoin menneitä vuosia. |
7
| Minä muistan yöllä kanteleeni, minä mietiskelen sydämessäni, ja minun henkeni tutkii: |
8
| Hylkääkö Herra ikiajoiksi eikä enää osoita mielisuosiota? |
9
| Onko hänen armonsa mennyt ainiaaksi, onko hänen lupauksensa lopussa polvesta polveen? |
10
| Onko Jumala unhottanut olla armollinen, onko hän vihassaan lukinnut laupeutensa? Sela. |
11
| Minä sanoin: tämä on minun kärsimykseni, että Korkeimman oikea käsi on muuttunut. |
12
| Minä muistelen Herran tekoja, minä muistelen sinun entisiä ihmetöitäsi. |
13
| Minä tutkistelen kaikkia sinun töitäsi, minä mietin sinun suuria tekojasi. |
14
| Jumala, sinun tiesi on pyhä; kuka on jumala, suuri niinkuin sinä, Jumala? |
15
| Sinä olet Jumala, joka teet ihmeitä, sinä olet ilmoittanut voimasi kansojen seassa. |
16
| Käsivarrellasi sinä lunastit kansasi, Jaakobin ja Joosefin lapset. Sela. |
17
| Vedet näkivät sinut, Jumala, vedet näkivät sinut ja vapisivat, ja syvyydet värisivät. |
18
| Pilvet purkivat vettä, pilvet antoivat jylinänsä, sinun nuolesi lensivät. |
19
| Sinun pauhinasi ääni vyöryi, salamat valaisivat maan piirin, maa vapisi ja järkkyi. |
20
| Meren halki kävi sinun tiesi, sinun polkusi läpi suurten vetten, eivätkä sinun jälkesi tuntuneet. |
21
| Sinä kuljetit kansasi niinkuin lammaslauman Mooseksen ja Aaronin kädellä. |