| Chapter 139 |
1
| Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut. |
2
| Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa. |
3
| Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset, ja kaikki minun tieni ovat sinulle tutut. |
4
| Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tunne. |
5
| Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa ja laskenut kätesi minun päälleni. |
6
| Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen, ylen korkea käsittääkseni sen. |
7
| Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä? |
8
| Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä. |
9
| Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin, |
10
| sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi, sinun oikea kätesi tarttuisi minuun. |
11
| Ja jos minä sanoisin: "Peittäköön minut pimeys, ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi", |
12
| niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä: yö valaisisi niinkuin päivä, pimeys olisi niinkuin valkeus. |
13
| Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa. |
14
| Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää. |
15
| Minun luuni eivät olleet sinulta salatut, kun minut salassa valmistettiin, kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä. |
16
| Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut. |
17
| Mutta kuinka kalliit ovat minulle sinun ajatuksesi, Jumala, kuinka suuri on niitten luku! |
18
| Jos minä tahtoisin ne lukea, olisi niitä enemmän kuin hiekan jyväsiä. - Minä herään ja olen vielä sinun tykönäsi. |
19
| Jumala, jospa sinä surmaisit jumalattomat! Ja te murhamiehet, väistykää minusta pois! |
20
| Sillä he puhuvat sinusta petollisesti ja lausuvat turhaan sinun nimesi - nuo sinun vihollisesi. |
21
| Herra, enkö minä vihaisi niitä, jotka sinua vihaavat, enkö inhoaisi niitä, jotka sinua vastustavat? |
22
| Kaikella vihalla minä heitä vihaan, he ovat minun omia vihollisiani. |
23
| Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni. |
24
| Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle. |